Lempäälä sopii hyvin esittävien taiteiden salin kodiksI

Tuhannen kuntalaisen keväällä 2019 spontaanisti allekirjoittaman kansalaisadressin viitoittamana on ilmiselvää, että voimakkaasti kasvojaan pesevällä Lempäälän kunnalla on akuutti tarve alueellisen kulttuuriperinnön ja audiovisuaalisten sisältöjen esittämiseen soveltuvalle salille. Nyt jos koskaan Lempäälän salihankkeelle on avautunut Tampereen kulttuuripääkaupunki-hankkeen myötä mahdollisuus hakeutua osaksi EU:n kulttuurihankkeita ja rakennerahastoja.

Keskustaajamassa sijaitsevalla Piippo-tehtaalla on ollut hyvin keskeinen rooli Lempäälän alueen modernin yhteisöllisyyden ja kulttuuriympäristön kehityksessä. Yhteisön kasvateista myös maailmankuulu oopperalaulaja Jaakko Ryhänen lähti lapsuudessaan ponnistamaan kohti maailman tunnetuimpia estradeja. Niin entisenä lempääläisenä Jaakko kuin hankkeen takana laajapohjaisesti seisovat nykyiset kuntalaiset ovat vakuuttuneita siitä, että Piipon teollisuuskiinteistön valjastamisella avoimeksi esittävien taiteiden kohtaamispaikaksi vuoteen 2026 mennessä olisi merkittävä vaikutus koko Pirkanmaan seutukunnan kulttuuriperimälle ja elinvoimaisuudelle. Toki muitakin sijoitusvaihtoehtoja ydinkeskustassa on tutkittava.

On itsestään selvää, että pelkällä uudisrakentamisella ei luoda oikeaa kuvaa Lempäälän juurevasta identiteetistä. Lempäälän pitkälle ulottuva historia ominaispiirteineen tulee näkyä toimivana osana kuntakeskustaa uudistettaessa. Piippokeskus suorastaan janoaa tilojensa muokkausta, Tamperetta ja Pirkanmaata tukien, ympäri Eurooppaa tunnetuksi kulttuurisaliksi ja rakenteilla olevan Lempäälä-talon myötäpariksi.

tarve syntyi jo kauan sitten
– eikä se katoa

Suomalainen kulttuuriperimä sitoutuu osaltaan vahvasti yleiseurooppalaiseen identiteettiin, joka on muokannut paikallista yhteisöllisyyttä läpi vuosisatojen. Samoin Lempäälän identiteetti on muodostunut osaksi laajempaa eurooppalaista kulttuuriperimää hyvien kulkuyhteyksien mukanaan tuomien ja viemien vaikutteiden myötä, joita eri aikakaudet edelleen kannattelevat.

Kulttuurielämysten ihmisissä herättämät tunteet, innovaatiot ja ideat ovat olleet ja tulevat jatkossakin olemaan Lempäälän elinvoimaisuuden näkökulmasta olennaisia menestystekijöitä niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Suunnitelmat ja kuntalaisten laajapohjainen tuki kiinteistön sisätilojen muuttamisesta merkittäväksi Pirkanmaan kulttuuri- ja yhteisöpalvelujen toimintaa kannattelevaksi ydinkohteeksi saivat alkunsa jo 70-luvulla. Piippokeskuksen muoto ja koko on erittäin sovelias monipuolisten audiovisuaalisten tilojen rakentamiselle.

Kohteen sijainti on erinomainen

Lempäälän rautatieaseman, maantie-, lento- ja vesiliikennereittien välittömässä läheisyydessä helposti saavutettavana kohde on koko maakuntaa, sekä pääkaupunki- ja muita keskusseutuja ajatellen varsin ainutlaatuinen. Kohteen sijainti luo mahdollisuuden kehittää siitä uusi vetonaula koko Pirkanmaalle. Tuleva pysäköintitalo tarjoaa tontilla olevan runsaan tilan lisäksi erinomaiset paikoitusmahdollisuudet.

Lempäälän salihanke tukee kuntastrategiaa

Jaakko Ryhänen Sali vahvistaa merkittäväksi palvelukeskukseksi kehittyvää Lempäälän keskusta ja tuo sille näkyvyyttä. Se vetää puoleensa ja luo kysyntää keskittyville palveluille, sekä lisää uusien asuntojen ja liiketilojen arvoa ja houkuttelevuutta. Kohde muodostuu niin paikallisten kuin vierailevien esitysten ja tilaisuuksien saliksi. Klassisen ja kevyen musiikin konserttien lisäksi elokuville, kuvataiteille, tanssiesityksille, eri taiteiden vieraileville ryhmille ja moninaisille puhe- ja juhlatilaisuuksille tarjoutuu modernit audiovisuaaliset tarpeet täyttävä tila keskeisellä paikalla. Näin saadaan luotua vuosikymmeniksi kestävä pohja elinvoimaiselle yhteisölle.

KIINTEISTÖYHTIÖRAKENNE

Kohteen rahoitus on järjestettävissä kiinteistöosakeyhtiönä yksityisiltä rahoittajilta, EU-rahastoilta ja yhtiön toimesta mahdollisesti seudun muilta kunnilta niin, että Lempäälän kunnan osuudeksi voisi riittää suojellun tehdaskiinteistön sijoittaminen apporttina yhtiöön.

TALOUDELLINEN POHJA

Menestyäkseen salin pitää olla riittävän suuri. Tehdasrakennukseen rakennettavaan pääsaliin on mahdollista tuottaa 500–800-paikkainen nouseva katsomo, jolloin tasokkaiden esiintyjien ja tuotantojen hankkiminen ja järjestäminen on taloudellisesti kannattavaa. Yhdessä paikallisen kulttuuritarjonnan kanssa ne turvaavat toiminnanaikaisten menojen ja rakennuskustannusten kattamisen.

TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN

Kiinteistöyhtiö on kiinteistön omistaja, jonka vuokralaisena sisältötoimintaa harjoittaa toinen yritys tai yhteisö yksin tai yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

VASTIKKEELLINEN TUKI

Siinä tapauksessa, että yleisömäärät joinakin aikoina jäisivät vajaaksi ja kohteen kannattavuus olisi vaarassa, kunta/kunnat voivat hyödyntää tarjolla olevaa kapasiteettia ennalta sovittavaan erikoishintaan. Kulttuuri- ja taidekasvatuksena mm. koululaisryhmät ovat lyhyelläkin varoitusajalla halukkaita täyttämään niin esiintymislavan kuin katsomonkin. Kuntien tuki olisi tällöin vastikkeellista ja palkintona saavutettaisiin monta hyötyä samalla kertaa.